Muualla
Rannikkoseutu-lehti 8.5. 2018:
Uutinen Keskisuomalaisessa
Helsingin Sanomat 17.9
Tätä mieltä on Kersti Juva, yksi Suomen tunnetuimmista kääntäjistä. Totuus on kuitenkin toisenlainen: yli 45-vuotisella urallaan Juva on saanut nimensä ainoastaan yhden kirjan kanteen.
Muun muassa Taru sormusten herrasta -trilogian suomentanut Juva vieraili viime torstaina Nivalassa kertomassa ammatistaan lukion abiturienteille. Vierailu oli osa kaksivuotista Suomentajat lukijoiden luo -hanketta, jonka aikana Juva ja 24 muuta kääntäjää vierailevat 200 kirjastossa ja koulussa ympäri maata.
–On ollut hirveän antoisaa tavata lukijoita. Kirjailijoita pyydetään usein vieraiksi, mutta suomentajia ei älytä pyytää, vaikka me tuotamme kuitenkin puolet kotimaisesta kirjallisuudesta. Suomentaja on kirjan toinen tekijä, Juva alleviivaa.
Torstaina taiteilijoille ja kirjailijoille myönnettävän Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saava Juva vertaa mielellään kääntäjän työtä musiikkiin: soittaja soittaa nuoteista omalla instrumentillaan, kääntäjä ”soittaa” alkuteoksesta suomen kielellä.
Kääntäjän tärkein ominaisuus on kahden kielen erittäin hyvä hallitseminen. Se ei kuitenkaan riitä, sillä kielen lisäksi pitää tuntea myös alkuperäisteoksen kotimaan kulttuuri. Kolmas vaatimus on ilmaisemisen taito: pitää osata kirjoittaa kuin kirjailija.
Vaikka ammattitaitoa vaaditaan, palkkaus ei anna aihetta hurraa-huudoille. Kersti Juva arvelee, että yksikään suomalaiskääntäjä ei pääse ilman apurahoja keskimääräisen palkansaajan tuloihin. Aivan aluksi kääntäjän pitää päästä kustantajien listoille, että minkäänlaisia työkeikkoja irtoaa.
–Työtä on pakko tehdä nopeammin kuin sitä pitäisi, minkä vuoksi laatu kärsii. Ala on hyvin epävarma, minkä vuoksi moni poistuu siltä. Meillä on hirveän hyviä kääntäjiä, mutta onko kauan. On iso kysymys, mistä saadaan nuoria kääntäjiä poistuvien tilalle.
Joku voisi kuvitella, että jättihitiksi nousseen Taru sormusten herrasta -saagan kääntäminen olisi ollut Juvalle kultakaivos. Ei ollut.
–Se hitti ei koskaan osunut minuun. Sain siitä aikoinaan kertapalkkion ja siihen jäi. Toki se on ollut minulle henkisesti iso asia, jos ei taloudellisesti.
Selkeästi eniten suomennetaan englanninkielistä kirjallisuutta, ja lähes yhtä selvänä kakkosena tulee ruotsinkielinen kirjallisuus. Kersti Juvan mukaan Suomessa olisi erinomaisia kääntäjiä todella monelle muullekin kielelle, mutta ne eivät yksittäisiä hittisarjoja lukuun ottamatta myy.
–?Englannin ylivoimaisuus ei ole hyvä asia. Amerikkalainen kulttuuri tunkee muutenkin joka tuutista, englantilainen hieman vähemmän. Jopa arabiasta ja kiinasta käännetään paljon hyviä kirjoja, mutta ihmiset eivät osaa etsiytyä niiden äärelle.
Suomi ja englanti ovat kuitenkin kielinä niin erilaiset, että kääntäjän on välillä erkaannuttava kielen pinnasta hyvin kauas, että hän saa luotua lukijalle saman vaikutelman suomeksi kuin alkuperäinen kirjoittaja englanniksi.
Tällä hetkellä suuri suomen kielen ystävä ei tee suomennoksia, vaan on jo muutaman vuoden työskennellyt suomentamisesta kertovan kirjansa kanssa.
–Haluan osoittaa, kuinka hieno kieli suomi on ja kuinka paljon siinä on ilmaisukeinoja. Kirja perustuu kauttaaltaan esimerkkeihin. Toivon, että se valmistuisi ensi vuonna.
Kersti Juva
Yksi Suomen tunnetuimmista ja ahkerimmista englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjistä.
Suomentanut muun muassa J. R. R. Tolkienin teoksia, kuten koko Taru sormusten herrasta -trilogian sekä lähes kaiken muunkin Tolkienin tuotannon.
Kääntänyt suomeksi monia englantilaisen kirjallisuuden klassikoita, kuten Ruohometsän kansan. Suomentanut myös Nalle Puh -romaanit.
Saanut lukuisia palkintoja käännöstyöstään, muun muassa valtion kääntäjäpalkinnon kolme kertaa. Itsenäisyyspäivänä palkitaan Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla.
70-vuotias. Kirjoilla Helsingissä, mökki Espoon Nuuksiossa ja pieni asunto myös Oxfordissa Englannissa.
Avioliitossa englantilaisen teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa.
Koulutukseltaan filosofian maisteri, valmistunut Helsingin yliopistosta vuona 1972 pääaineenaan englantilainen filologia. Itä-Suomen yliopiston filosofian kunniatohtori.
Hämeen sanomat 13.11.
Suomentaja on kuin näyttelijä, vertaa tiistaina Hämeenlinnassa vieraileva Kersti Juva13.11.2018 09:00Marika Riikonen Suomentaja on kirjallisuuden voimahahmo, joka jää usein näkymättömiin. Siksi suomentajat ovat kaksi vuotta kiertueella. Kersti Juva saapuu nyt Hämeenlinnaan.
– Vertaan suomentajan työtä esiintyvän taiteilijan työhön, kuten näyttelijään tai laulajaan, sanoo suomentaja Kersti Juva.
Suomentajan estradi on kulloinkin työn alla oleva teos. Jokaiselle tekstille on oma käsittelytapansa, tulkintansa, jonka suomentaja etsii.
– Välineenä on suomen kieli, joka teoksessa suomentajan jäljiltä soi ja virtaa.
Suomentajan työ jää usein näkymättömäksi, paradoksaalisesti sitä näkymättömämmäksi, mitä paremmin työ on tehty. Osin tämän vuoksi suomentajat kiertävät parhaillaan Suomea kertomassa työstään.
Suomentajavierailut kirjastoissa alkoivat keväällä. Mukana on yhteensä 25 suomentajaa, jotka pääsevät kerrankin suoraan tekemisiin lukijoiden kanssa.
– Suomentaja kirjoittaa kirjan kokonaan uudelleen suomalaiselle yleisölle. Teoksessa ei ole ainuttakaan sanaa, jonka alkuperäinen kirjoittaja olisi kirjoittanut, Juva huomauttaa.
Hänelle tärkeintä suomentamisessa on se, että kirja kuulostaa siltä kuin se olisi alun perin kirjoitettu suomeksi. Siten teksti hiipii lukijan iholle.
– Kun puhutaan kotimaisesta kirjallisuudesta, usein unohdetaan, että suomentajan työn tulos on kotimaista kirjallisuutta. Suomentaja myös tuntee teoksen yhtä hyvin kuin alkuperäinen kirjoittaja.
Ulkomaalaisia kirjailijoita ei järin usein saa vierailulle suomalaisiin kirjastoihin. Mutta suomentajan voi saada, ja hän tuntee tekstin vähintään yhtä hyvin kuin alkuperäinen kirjoittaja.
Juva aloitti oman uransa järkäleestä, J.R.R. Tolkienin trilogiasta Taru sormusten herrasta. Ensimmäiset kaksi osaa hän suomensi opettajansa Eila Pennasen avustuksella ja kolmannen yksin.
Teos on edelleen se, josta Juva saa säännöllisesti palautetta, vaikka hän on kuluneiden vuosikymmenten aikana suomentanut kymmeniä kirjoja ja näytelmiä ja saanut työstään palkintoja.
– Tolkienin lukijat ovat kaikkein rakkaimmat lukijat. Olen heille velkaa elämänilon. He leuhkivat maailmalla, että meillä on kirjasta kaikkein paras käännös, ja kun menen puhumaan kirjasta, kaikki tietävät siitä enemmän kuin minä, hän nauraa.
Rakkain on aina se työ, joka on parhaillaan kesken. Silti Juva nostaa yhden menneen työn ylitse muiden, Laurence Sternen romaanin Tristram Shandy – elämä ja mielipiteet (suom. 1998, tarkistettu laitos 2003).
Moneen suuntaan rönsyilevä alkuteos on 1700-luvulta, ja teoksen piti olla mahdoton kääntää..
– Se on omalaatuinen, omituinen, ainutlaatuinen kirja. Suuri osa kääntäjän työstä on vaistomaista. Jos alkaa rakentaa ja suunnitella, kieli ei soi luonnollisesti. Suomennos on onnenkantamoinen, ja olen itse tyytyväinen lopputulokseen.
Juva rohkaisee tarttumaan rönsyiseen tarinaan.
– Se on tavattoman hauska kirja.
Suomentajilta on kiertueella kysytty muun muassa työpäivien rakenteesta ja siitä, miten murteet käännetään.
Entä vanhat teokset? Kersti Juva on kääntänyt viime vuosina muun muassa William Shakespearea ja Jane Austenia.
– Yleensä yritän käyttää aika ajatonta kieltä. Vanhahtavuutta en missään tapauksessa etsi. Jane Austenilla on hirveän kaunis virke, ja sen rakenne on usein symmetrinen. Virkkeitä en yleensä lähde katkomaan.
Juva tietää joidenkin kuvittelevan Austenin teoksia pehmeäksi kartanoromantiikaksi.
– Itse asiassa hänen kuvailunsa on hyvinkin piikikästä.
Kirjan kääntäminen on kuukausien, joskus jopa vuosien prosessi. Työtä ei tehdä kerralla – mutta nykyään suomentajiltakin vaaditaan silmitöntä vauhtia.
– Ihmiset ovat turhautuneita tilanteeseen. Pelkäämme, että tästä tulee läpikulkuala.
Juva tarkoittaa sitä, että aloitteleva suomentaja ottaa töitä polkuhinnalla ja nopealla aikataululla ja huomatessaan, ettei yhtälö elätä, poistuu alalta, ennen kuin kokemus tekee hänestä hyvän suomentajan.
Palkkiot ovat vuosikymmenien mittaan huonontuneet, vaikka suomentajat ovat paljon vartijoina.
– Jos jälki ei ole hyvää suomea, se turruttaa lukijoiden kielen tajua.
Mitä suomentaja tekee? Hämeenlinnan kirjaston vieraana suomentaja Kersti Juva tiistaina 13.11. kello 18.
Vielä parempaa kuin haettiin
Suomentajat lukijoiden luo alkoi tuskastumisesta suomentajien näkymättömyyteen. Hankkeen johtajan Kersti Juvan mukaan sysäyksen antoi suomentaja Kristiina Drews, jota kollegat kutsuvat ”ideoiden Tonavaksi”
.Suomentajat miettivät, että jotain pitäisi tehdä. Lopulta he alkoivat ideoida jonkinlaista tapahtumaa tai hanketta, joka toisi suomentajia lähemmäs lukijoita.
Pohdinnoista kypsyi Koneen Säätiön rahoittama, kaksivuotinen hanke, jossa suomentajat tekevät tänä ja ensi vuonna sata kirjastovierailua.
Koordinaattori Laura Jänisniemi kehuu kirjastoja, jotka ovat saaneet yleisöksi myös koululaisryhmiä.
– Sain juuri viestiä äidinkielenopettajalta, joka kiitti kirjastoa vierailusta ja kertoi oppilaiden olleen tyytyväisiä ja innostuneita. Keskustelu oli jatkunut välitunnille asti.
Kiertueella olevien suomentajien kielivalikoimassa ovat ainakin englanti, saksa, ranska, espanja, arabia, ruotsi ja muut pohjoismaiset kielet, saamen kieli ja latina.
Tapaamisissa on syntynyt paljon keskustelua muun muassa suomentajan työn mekaniikasta, kirjailijan ja suomentajan yhteistyöstä ja siitä, miten eri kielten erityispiirteet käännetään.
– Kohtaamiset ovat olleet voimaannuttavia kaikille, kirjastoille, lukijoille ja suomentajille. Tämä on ollut vielä parempaa kuin kuvittelimme, Kersti Juva iloitsee.
