Einari Aaltonen

on suomentanut kaunokirjallisuutta 20 vuotta. Julkaistuja suomennoksia 89. Suomennoksia mm. Arthur Rimbaud’n Kootut teokset, Roberto Bolañon pääteos 2666, Ray Bradburyn scifi-klassikko Fahrenheit 451 (uusi suomennos vuodelta 2019) sekä Stéphane Mallarmén ja Paul Verlainen runovalikoimat. Omia runoja julkaistu Reviiri-antologiassa, runouslehdissä ja palkitulla Nocturno.fi-runoussivustolla.

Kristiina Drews

kääntää kirjoja englannista ja ruotsista. Opiskeli Helsingissä englantia. Tuntumaa suomentamiseen tuli Eila Pennasen kursseilta. Pian yliopisto jäi, ja suomentaminen vei mukanaan. Töitä on 40 vuoden aikana ollut viihteestä taideproosaan.  


Satu Ekman

on suomentanut espanjasta, katalaanista ja portugalista nelisenkymmentä romaania, joista hänen lempilapsiaan ovat Javier Cercasin Valon nopeus, Albert Sánchez Piñolin Voitetun kaupungin tarina ja Maria Àngels Angladan Auschwitzin viulu. Satu on myös opettanut kääntämistä. Hän asuu Helsingissä, mutta seikkailee usein tutkimaan suomennettavien romaanien tapahtumapaikkoja. Vapaa-aikanaan Satu harrastaa laulua ja valokuvausta. Hän nauttii alkuteoksen vireen, visuaalisuuden, soinnin ja rytmin sovittamisesta suomeksi.  
ylös

Maija Heikinheimo

on nelikymppinen kirjojen kääntäjä Helsingistä. Hänen ensimmäinen suomennoksensa vuonna 2005 oli nykysirkusta käsittelevä tietokirja ranskasta, viimeisin Sophie Kinsellan ihmissuhderomaani englannista. Siinä välissä hän on suomentanut mm. lastenkirjoja, pikkuvanhan Flavia de Lucen tähdittämää dekkarisarjaa ja siirtomaa-ajan Intiaan sijoittuvia dekkareita. Työn suola: erilaisiin maailmoihin uppoutuminen, vaihtelu, tutkimusretket suomen kieleen, kielten erojen tuskastelu ja ihastelu.

ylös

Hannimari Heino

on Porvoossa asuva suomentaja, runoilija sekä italian kielen aikuisopettaja. Italialaista kirjallisuutta hän on suomentanut vuodesta 1995: kertomuksia, romaaneja sekä faktan ja fiktion välimaastoa. Omimmillaan hän on runouden parissa, on tehnyt valikoimat 1900-luvun klassikoiden Eugenio Montalen ja Giuseppe Ungarettin tuotannosta ja toimittanut italialaisen nykyrunouden antologian. Hannimarin suomentamiin nykykirjailijoihin kuuluvat mm. Gianni Celati, Claudio Magris ja Roberto Saviano. Hän suomentaa myös ruotsista. Kääntäminen on Hannimarille eräänlaista kuultokuvien rakentamista, yritystä tavoittaa tutun ja vieraan yhteiset ääriviivat. Se sysii hänen omaakin kirjoittamistaan uudenlaisten sanomisen mahdollisuuksien aavisteluun.

ylös

Tarja Härkönen

on kulkenut pitkän matkan, sillä hän on tullut tänne kaukaa Ilomantsista. Ja espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus, jota hän on kääntänyt vuodesta 1989 vie häntä vielä kauemmaksi, aina Brasiliaan ja sen taa. Hän on suomentanut noin 60 teosta, romaaneja lähinnä, mutta myös esim. fadoja, eritoten hänet tunnetaan ns. kovan kaunon kääntäjänä. Tuo maine pohjautuu ennen muuta Clarice Lispectoriin, jolta hän on kääntänyt viisi teosta, yhden niistä kaksi kertaa. Viime vuosina hän on kääntänyt lähinnä portugalista, mm. Paulo Linsiä, Cristovão Tezzaa ja Luiz Ruffatoa. Tällä hetkellä hän kääntää José Luís Peixoton romaania.

ylös

Kersti Juva

Juva on Suomen huomattavimpia ja tuotteliaimpia englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjiä. Hänet tunnetaan J. R. R. Tolkienin ja englantilaisten klassikkojen suomentajana. Hänen käsialaansa ovat myös radion Knalli ja sateenvarjo -sarjan käännökset. Juva on saanut valtion kääntäjäpalkinnon 1976 ja 1986, WSOY:n palkinnon 1997, kirjallisuuden Suomi-palkinnon 1998, Agricola-palkinnon 1999 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 2006. Hän on myös opettanut suomentamista. Vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunta nimitti Kersti Juvan viisivuotiseen taiteilijaprofessorin virkaan. Vuonna 2014 hänet vihittiin Itä-Suomen yliopistossa filosofian kunniatohtoriksi. Syksyllä 2019 ilmestyi Juvan kirjoittama, suomen kieltä englannin kautta peilaava teos Löytöretki suomeen ja vuoden 2021 elokuussa teos Tolkienin tulkkina. Juva on Koneen Säätiön rahoittaman Suomentajat lukijoiden luo -hankkeen johtaja. Hän viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaa vuonna 2022. 

ylös


Outi Järvinen

suomentaa englanninkielistä kirjallisuutta kaikenikäisille lukijoille. Suomennoksia on kertynyt reilu hyllymetrillinen: muun muassa hyeenaperheestä kertova Me Ponnekkaat -sarja lapsille, Outolintu-dystopia nuorille ja Naisten etsivätoimisto nro 1 -romaanit aikuisille. Ennen suomentajan uraansa hän toimi käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana.

ylös
 



Outi Järvinen

Kaisa Kattelus

on parinkymmenen työvuotensa aikana kääntänyt yli sata kirjaa, kaikki englannista. Valtaosa hänen suomennoksistaan on lasten- ja nuortenkirjoja: ensimmäinen oma suomennos oli Neiti Etsivä, ja viimeaikaisia tämän genren töitä ovat olleet mm. Sarah Crossanin säeromaani Kuunnousu ja Jenny Pearsonin Freddien superihmeellinen seikkailu. Väliin mahtuu fantasiaa ja chick litiä, historiaa ja nykyarkea. Vuonna 2020 Kaisalle myönnettiin Aarresaari-palkinto David Walliamsin Maailman rikkain poika -romaanin suomennoksesta.

ylös


Maija Kauhanen

on 35-vuotias Helsingissä asuva kirjailija ja englannin- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joka on työskennellyt useita vuosia matkoiltaan käsin. Kauhanen aloitti suomentamisen vuonna 2012, ja hänen esikoisromaaninsa Eliitti ilmestyi vuonna 2019. Suomentajana hän on erityisesti viime vuosina hivuttautunut dekkareista myös tietokirjojen puolelle, tuoreimpina Patrik Svenssonin Ankeriaan testamentti ja Johanna Holmströmin Märta Tikkanen – tyttö joka halusi juosta vetten päällä.

ylös

Tapio Koivukari

on kuusikymppinen kirjailija ja suomentaja Raumalta. Hänen suomennoskielensä ovat ruotsi ja varsinkin islanti, joka on myös hänen kotikielensä jo 90-luvun alusta alkaen. Suomennettuja romaaneja on kertynyt parikymmentä, lisäksi runoutta, näytelmiä ja kuunnelmia. Omia teoksia on kertynyt melkein samanmoinen määrä, joukossa myös islanniksi kirjoitettu runokokoelma.

ylös

Laura Jänisniemi

lähti vuonna 1995 suomentajanpolulle, joka on kulkenut pohjoismaisista dekkareista ja lastenhoito-oppaista kohti järeämpää kauno- ja tietokirjallisuutta. Lauran rakkaimpia suomennoksia ovat Marilynne Robinsonin romaanit Gilead ja Kotiin sekä Finlandia-ehdokkaiksi yltäneet Lars Sundin Missä musiikki alkoi ja Monika Fagerholmin Kuka tappoi bambin? Syksyllä 2021 ilmestyy hänen suomentamanaan mm. Ann Patchettin romaani Hollantilainen talo. Laura on Suomentajat lukijoiden luo -hankkeen koordinaattori. 

ylös


Sari Kumpulainen

on 40-vuotias suomentaja ja tekstittäjä Turusta. Kun hän valmistui kääntäjäksi 15 vuotta sitten, tie johti onnellisten yhteensattumien kautta kirjallisuuden pariin, ja sen jälkeen hänen työpäivänsä ovat pitkälti kuluneet rikos- ja fantasiakirjojen maailmassa. Aikuisten kaunokirjallisuuden lisäksi hän on suomentanut monia lasten- ja nuortenkirjoja englannista, ruotsista ja satunnaisesti myös ranskasta. Hänen tuorein suomennoksensa on Camilla Greben palkittu dekkari Varjokuvat.

ylös


Juhani Lindholm

on suomentanut englannista ja ruotsista mm. Shakespearea , Ian McEwania, Daniel Defoeta, Emily Brontëa, Frank McCourtia ja David Foster Wallacea. Hän on saanut Kirjallisuuden valtionpalkinnon ja Yleisradion Tanssiva Karhu - runokäännöspalkinnon Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Hollo-palkinnon hän sai Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä – Majakovski ja hänen piirinsä suomennoksesta ja Agricola-palkinnon Thomas Pynchonin teoksesta Painovoiman sateenkaari. Keväällä 2021 ilmestyi Kalassa kielen merellä, johon on koottu Juhani Lindholmin kolumneja ja esseitä, suomennettujen teosten johdantoja sekä runokäännöksiä.

ylös


Maria Lyytinen

suomentaa amerikkalaista ja brittiläistä kirjallisuutta laidasta laitaan, ja kääntää mm. runoutta ja elokuvakäsikirjoituksia englanniksi. Hän on suomentanut tukka pystyssä Gillian Flynnin perhedraamoja, lentänyt keijukaisten matkassa Brandon Mullin Myyttihoviin, ujuttautunut Carol Shieldsin vanavedessä Jane Austenin elämään. Maria ihastui jo teininä oxfordilaisessa tyttökoulussa englannin kieleen, ja nykyään elelee kääntäjänä iloisesti rinnakkain kahden rakkaani, suomen ja englannin, kanssa Helsingissä. 

ylös

Jaana Nikula

on suomentanut parikymmentä vuotta kaunokirjallisuutta, vähän tietokirjallisuutta ja myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Työkieleni on ruotsi, sekä riikinruotsi että suomenruotsi, ja käännöksiä on nyt reilusti yli sata. esimerkiksi Zinaida Lindénin, Philip Teirin ja Åke Edwardsonin teokset ovat olleet mieluisia käännettäviä.  Asuu Helsingissä.

ylös

Sampsa Peltonen

on suomentanut asiatekstejä, tv-ohjelmia ja kirjallisuutta lähinnä arabiasta ja ranskasta parinkymmenen vuoden ajan. Kirja-alalla hän on keskittynyt arabiankieliseen nykyproosaan, jonka ymmärtämistä hän on syventänyt viettämällä pitkiä aikoja eri puolilla arabiankielistä maailmaa. Ehkä antoisimpina käännösprojekteinaan hän pitää Hassan Blasimin teoksia, ja juuri Blasimin uusin teos hänellä on nytkin työn alla syksyksi 2021.

ylös

Saara Pääkkönen

on sarjakuviin, mm. Aku Ankkaan, erikoistunut suomentaja, joka hiljattain sai työstään sarjakuvaneuvoksen arvonimen. Hän toimii myös käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana, eli avustaa toisia suomentajia. Saaran tärkeimmät työkielet ovat englanti, ranska ja hollanti. Kielellä leikittely on Saarasta niin ihanaa, että nohevan käännösratkaisun löytyessä voisi puhjeta lauluun. Hän opiskelee parhaillaan laulunopettajaksi välittääkseen kielen ja musiikin riemuja muillekin.

ylös

Reita Lounatvuori

on suomentanut näytelmiä ranskasta ja englannista reilut 20 vuotta. Vuonna 2016 hän sai tuotannostaan kirjallisuuden valtionpalkinnon. Suomennettuihin noin 80 näytelmään mahtuu niin nykydraamaa kuin klassikoitakin, quebeciläisistä nykynäytelmäkirjailijoista Molièreen. Viime vuosina mukaan ovat tulleet myös musikaalit yhteistyössä näyttelijä-laulaja Hanna Kailan kanssa. Teatterissa istumisen lisäksi Reita viihtyy koiralenkillä, uimassa, meditaatiotyynyllä ja ystävien seurassa.

ylös

Sirkka-Liisa Sjöblom

on suomentanut kirjallisuutta ruotsista ja englannista 30 vuotta: dekkareita ja muita romaaneja, käytännön tietokirjoja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Hän on suomentanut mm. Anna Janssonin Maria Wern -dekkareita ja Viveca Stenin Sandhamn-dekkareita. Hänen uusimpia suomennoksiaan ovat Susanna Alakosken Pumpulienkeli sekä Dan Brownin runo-kuvakirja Villi sinfonia, joka on kolmen suomentajan yhteistyö. Myös uudet Pekka Töpöhäntä -suomennokset ovat Sirkka-Liisa Sjöblomin käsialaa. 

ylös


Riina Vuokko

on Raaseporissa asuva kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Viime vuodet hän on suomentanut Jin Yongin historiallista seikkailueeposta Kotkasoturien tarua, ja nyt työn alla on jatkoa samaan tarinaan. Aiemmista suomennostöistä Riinalle tärkeimpiä ovat olleet vuoden 2012 kirjallisuuden nobelistin Mo Yanin teokset Seitsemän elämääni ja Punainen durra. Toisinaan hän kääntää kirjallisuutta myös englannista, ja vapaa-aikanaan hän möyrii puutarhassa ja remontoi talovanhusta.

ylös

Oona Nyström

asuu Varsinais-Suomessa ja suomentaa englanninkielistä kirjallisuutta. Tunnetuimpia suomennoksia ovat Paula Hawkinsin Nainen junassa ja Piper Kermanin Orange Is the New Black – Vuosi vankilassa. Viime vuosina Nyström on suomentanut paljon jännityskirjallisuutta, muun muassa Jessica Fellowesin ja Harriet Tycen teoksia.

Pekka Tuomisto

on Turussa asuva latinisti, suomentaja ja antiikin Rooman kulttuuriin keskittynyt tietokirjailija, joka aloitti kirjallisuuden kääntämisen vuosituhannen vaihteessa. Tuomisto on suomentanut antiikin ja myöhempienkin aikojen latinankielistä kirjallisuutta sekä dekkareita, trillereitä, hieman fantasiaa ja Aku Ankka -sarjakuvia, mutta eniten kaikenlaista tietokirjallisuutta lähinnä englannista ja italiasta, muutaman kirjan myös ruotsista ja saksasta.

ylös

Mirka Ulanto

on Turussa asuva torniolainen sarjakuvien suomentaja, joka on tähän mennessä kääntänyt ranskasta Sillage-sarjaa, Bruno Brazilia, Pikoa ja Fantasiota, Lucky Lukea, Yoko Tsunoa ja Asterixia – juuri sitä, mitä tykkää itsekin lukea! Sarjakuvatöiden lisäksi hän kääntää englannista suomeen asiatekstejä Sanahirviö-yrityksensä alla ja harrastaa vapaa-ajallaan yleistä nörtteilyä, kuten scifiseuratoimintaa, spekulatiivisen fiktion kirjoittamista ja nörttikuorossa laulamista.

ylös


Rikollisten ja poliisien nahoissa, yhteiskunnallisten ongelmien tulkkina (32:11)
 Keskustelemassa Sari Kumpulainen, Oona Nyström ja Sirkka-Liisa Sjöblom
.
Kun suomentaja tarttuu kenkälusikkaan (31:43) 
 Keskustelemassa Sampsa Peltonen ja Riina Vuokko 

lukijoidenluo (a) gmail.com